Alustavaa tietoa kevään 2023 ohjelmista
KLO 17.00 PÄÄKIRJASTON OPINPESÄSSÄ LUKUPIIRITEOS: MOHAMED MBOUGAR SARR: Miesten syvimmät salaisuudet/La plus secrète mémoire des hommes
Lumoava uusi ääni maailmankirjallisuudessa
Senegalilainen Mohamed Mbougar Sarr (s. 1990) on yksi nykykirjallisuuden kiinnostavimmista nimistä. Hänen läpimurtoteoksensa Miesten syvimmät salaisuudet on ollut kuin pysäyttämätön luonnonvoima: romaani oli ehdolla käytännössä jokaiseen ranskalaiseen kirjallisuuspalkintoon, se sai Ranskan merkittävimmän mm. Goncourt -kirjallisuuspalkinnon vuonna 2021.Teosta on yksin Ranskassa myyty yli puoli miljoonaa kappaletta ja sen oikeudet on myyty 35 maahan.
Pariisissa asuva senegalilaiskirjailija Diégane kuulee 80 vuotta aiemmin julkaistusta romaanista, joka on kadonnut jäljettömiin julkaisua seuranneen skandaalin myötä. Mystisen kirjailija T. C. Elimanen kohtalo ei jätä Diéganea rauhaan. Elimanen jalanjäljet kulkevat Senegalissa, Ranskassa ja Argentiinassa ja risteävät kolonialismin, maailmansotien ja juutalaisvainojen jättämien syvien railojen kanssa. Diéganen etsintöjä johdattavat vahvat naiset, salaisuuksia varjeleva kirjailija Siga ja valovoimainen kuvajournalisti Aïda. Millainen totuus piilee Elimanen elämän labyrintin keskipisteessä?
”Suuri kirja, luomistyön jalokivi joka lumoaa, kuljettaa mukanaan ja vainoaa. Mohamed Mbougar Sarr, painakaa tämä nimi muistiin.” – L’Express ”Rakkaudentunnustus kirjallisuudelle.” – Lire ”Täydellinen romaani, en keksi muuta tapaa kuvailla teosta kuulostamatta banaalilta.” – Aftonbladet, Ruotsi (Gummerus)
TERVETULOA – BIENVENUE
Itävaltalainen ohjaaja Michael Haneke on sovittanut elokuvansa Elfriede Jelinekin samannimisestä romaanista. Kyseessä on tarina Erika Kohutista (Isabelle Huppert), pianonopettajasta, jonka elämä rakentuu äärimmäisyyksissään dominoivan äidin (Annie Girardot) ja musiikin rakentamalle akselille. Päällisin puolin asiat näyttävät olevan kunnossa, mutta Erikan ilmeettömät kasvot kätkevät taakseen tunteettoman kylmyyden, rakkaudettomuuden ilmapiirin ja itsetuhoisen seksuaalisuuden. Nämä pingottuvat hänen sisälleen vaarallisesti. Naamiot alkavat kuoriutua ja fasadit murtua, kun Erikan pianotunnille saapunut nuori mies (Benoit Magimel) tunnustaa hänelle rakkautensa.
Ilta Andrén kanssa on ranskalaisen Louis Mallen ohjaama draamaelokuva vuodelta 1981. Se koostuu kahden teatterimiehen, enemmän tai vähemmän itseään esittävien André Gregoryn ja Wallace Shawnin kahdenkeskisestä keskustelusta yhden ravintolaillallisen aikana. He myös käsikirjoittivat elokuvan. Pääkuvaajana pienimuotoisessa tuotannossa toimi amerikansuomalainen Jeri Sopanen. New York Timesin kriitikot valitsivat Illan Andrén kanssa vuonna 2004 yhdeksi kaikkien aikojen tuhannesta parhaasta elokuvasta maailmassa.
William Shakespearen näytelmään perustuva tarina kertoo tuhoon tuomituista nuorista rakastavaisista, joiden kohtalo on kiehtonut meitä kaikkia näytelmänä, kirjana, elokuvana, oopperana ja balettina jo kauan, ja siitä on tehty lukemattomia tulkintoja. Bellinin oopperan pääosassa eivät kuitenkaan teknisesti ole nuoret rakastajat, vaan heidän sukunsa, jotka ovat suoranaisessa sodassa keskenään. Esitys on laulettu italiaksi ja tekstitetty suomeksi. Rooleissa nähdään mm. Julie Fuchs, Anna Goryachova sekä Jean Teitgen ja kapellimestarina toimii Speranza Scappucci.
18. Ranskalaisen elokuvan viikko Tapiossa.
|
L’UNE CHANTE L’AUTRE PAS (Onni on olla nainen)
On vuosi 1962 Pariisissa. 17-vuotias opiskelija Pauline laulaa kuorossa ja haluaa itsenäistyä sekä haaveilee tulevansa laulajaksi. Hän tutustuu 22-vuotiaaseen kahden lapsen ja kolmatta lastaan odottavaan äitiin Suzanneen, joka joutuu selviämään lastensa isän itsemurhasta. Elämä erottaa ystävykset: kumpikin elää omaan taisteluaan naisena… Paulinesta tulee kiertävän aktivistiryhmän laulaja koettuaan vaikean suhteen Iranissa. Suzanne on selvinnyt koettelemuksistaan ja työskentelee Planning familial-perheneuvolassa. Kymmenen vuotta myöhemmin he kohtaavat jälleen toisensa eräässä naisten mielenosoituksessa. |
|
ILLUSIONS PERDUES (Kadonneet illuusiot)
Lucien on nuori tuntematon runoilija 1800-luvun Ranskassa. Hänellä on suuria toiveita ja halu kokeilla kohtaloaan. Hän jättää perheen kirjapainon kotipaikkakunnallaan koettaen onneaan Pariisissa. Hänen suhteensa erääseen paikallisen yläluokan naimisissa olevaan naiseen antaa tähän mahdollisuuden. Pian yksin jätettynä tähän satumaiseen kaupunkiin nuori mies huomaa elämän realiteetit. Inhimillinen komedia, jossa kaikki ostetaan ja myydään, kirjallisuus kuten lehdistö, politiikka, kuten tunteet, maine ja sielut. Hän tulee rakastamaan, kärsimään ja selviämään illuusioistaan. Elokuva on sovitus kirjailija Honoré de Balzacin 1837-1843 julkaistusta klassikkoteoksesta Illusions perdues. Elokuva on voittanut 2022 peräti seitsemän César-palkintoa mm. parhaasta elokuvasta, parhaasta sivuroolista (Vincent Lacoste) ja pääroolista Benjamin Voisin uutena tulokkaana. |
|
CLOSE
13-vuotiaat Leo (Eden Dambrine) ja Remi (Gustav De Waele) ovat olleet parhaat ystävät pienestä pitäen. Pojat yökyläilevät toistensa luona useammin kuin yöpyvät omissa kodeissaan. Yläasteelle siirryttäessä asiat kuitenkin muuttuvat. Mukaan kuvioihin tulee uusia kavereita. Erityisesti Leo alkaa miettiä, millaiselta heidän harvinaisen läheinen ystävyytensä muiden silmissä näyttää. Kasvaminen lapsenomaisista leikeistä kohti nuoruutta tuo mukanaan uudenlaisia odotuksia, toiveita, pelkoja ja suuren surun. Belgialaisohjaaja Lukas Dhont’n toinen pitkä elokuva Close on tarina ystävyydestä ja vastuusta sekä rohkeudesta olla oma itsensä. Elokuvan ensi-ilta vuoden 2022 Cannesin elokuvajuhlilla innoitti yleisön taputtamaan pitkään seisaallaan ja liikutti yleisöä vahvasti esityksestä toiseen. Poikkeuksellisen voimakasta empatiaa huokuva elokuva voitti Cannesin elokuvajuhlien Grand Prix -palkinnon. Close oli myös Belgian vuoden 2022 Oscar-ehdokas. |
|
PARIS NOUS APPARTIENT (Pariisi kuuluu meille)
On vuoden 1957 kesä Pariisissa. Kokematon ja utelias Anne opiskelee kirjallisuutta Pariisissa. Anne lähtee Pierre -veljensä kanssa juhliin, jonka vieraista hän ei tunne ketään. Aluksi Annella on tylsää, mutta pian hänelle aukeaa aivan uusi maailma häntä ympäröivien ihmisten elämänkohtaloiden myötä. Tuo hetki muuttaa Annen elämän. Pariisi kuuluu meille on draamatrilleri, jossa erilaiset maailmat kohtaavat ja tarinat kietoutuvat yhteen. Elokuvassa on suomalaisittain kiinnostava henkilö, suomalainen valokuvamalli nimeltä Birgitta. Häntä esittää valokuvamalli Birgitta Juslin, joka nykyisin tunnetaan kuvanveistäjä Birgitta Arana. Sivuosissa vilahtavat myös Jacques Rivetten uuden aallon ohjaajakollegat Jean-Luc Godard, Claude Chabrol ja Jacques Demy. |
|
LA FRACTURE (Murtuminen)
On vuoden 2018 talvinen yö Pariisissa. Sarjakuvataiteilija Raffaëlle/Raf (Valéria Bruni Tedeschi) kaatuu ja murtaa kätensä riideltyään ja erottuaan kumppanistaan Juliesta (Marina Foïs). He kiiruhtavat yhdessä sairaalan ensiapuun ja juuttuvat ruuhkaan, koska lauma keltaliivejä osoittaa mieltään Champs Élysées-kadulla. Loukkaantuneita saapuu massoittain sairaalaan. Loukkaantunut rekkakuski Yann (Pi Marmaï), joka on saapunut osoittamaan mieltään Pariisin, päästää vihansa valloilleen. Ihmissuhteet alkavat rakoilla. Ulkopuolella jännitys tiivistyy. Paineen alla sairaalan on suljettava ovensa. Henkilökunta on helisemässä. Yö tulee olemaan pitkä…… Elokuva voitti Cannesin elokuvafestivaaleilla Queer Palmin ja César-palkinnon sai parhaasta naissivuosasta Aïssatou Diallo Sagna (Kim). |
|
PARIS 1900
Ohjaaja Nicole Védrèsin palkittu dokumentti pariisilaiselämästä vuosien 1900-1914 välillä, johon on käytetty tuon ajan dokumentteja ja otteita yli seitsemästä sadasta filmistä. Tätä teosta voidaan pitää elokuvaleikkauksen malliesimerkkinä. Uuden aallon ohjaajien aikalainen Alain Resnais työskenteli tuolloin Nicole Védrès assistenttina. |
Ti 18.4.2023 klo 18.30
Ke 19.4.2023 klo 13.00
Elokuvakeskus Tapiossa
Anton Dvorakin ooppera RUSALKA (Opéra de Limoges) elokuvakeskus TAPIOSSA Liput: 24 €, keskiviikon klo 13.00 esityksiin 22 €.
Vedenneito Rusalka rakastuu ihmisprinssiin, ja tahtoo elää maan päällä tämän kanssa. Hän tekee sopimuksen noidan kanssa taiasta, joka antaa hänen nousta vedestä maalle, mutta hintana on hänen äänensä. Noita antaa myös varoituksen; jos prinssi ei rakastu Rusalkaan, on neidon palattava veteen, ja prinssin kuoltava...
Antonin Dvorakin oopperan pääosissa nähdään mm. Ruzan Mantashyan, Adam Smith sekä Rafal Pawnuk ja kapellimestarina toimii Pavel Baleff. Esitys on laulettu tsekiksi ja tekstitetty suomeksi.
Édouard Louis: Naisen taistelut ja muodon muutokset/Combats et métamorphoses d’une femme.
Hellä ja heltymätön kartoitus naisen asemasta.
Ranskan kohutuimman ja kiitetyimmän nykykirjailijan neljäs teos maalaa intiimin kirjallisen muotokuvan, joka on kunnianosoitus kirjailijan äidin periksiantamattomuudelle ja rinnakkaisteos Kuka tappoi isäni -romaanille.
Myöhään eräänä iltana äiti soitti Édouard Louis’lle. ”Minä tein sen. Jätin isäsi.” Yhtäkkiä hän – 45 vuotta köyhyyden, armottoman systeemin ja maskuliinisen väkivallan keskellä elänyt nainen – oli vapaa. Naisen taistelut ja muodonmuutokset on kertomus ihmisestä, joka kamppailee oikeudesta elää tasaveroisena yksilönä nyky-Ranskassa. Louis katsoo ihmiskohtaloita sanelevaa järjestelmää silmästä silmään ja hahmottelee veitsenterävän selonteon äideistä ja pojista, politiikasta ja vallasta sekä naisen roolin vaikeudesta – ja pyrkimyksestä vapautua sen kahleista.
"Uudenlaista herkkää voimaa hohkaava Louis vapauttaa äitinsä.” (Le Monde)
"Hätkähdyttävä ja jopa brutaali lähestymistapa yhteiskunnallisiin kysymyksiin on ajankohtaisempi kuin koskaan." (Toute la Culture)
"Louis'n kieli on kristallinkirkasta." (De Volkskrant)
TERVETULOA KESKUSTELEMAAN
Joensuun suomalais-ranskalaisen yhdistyksen lukupiiri
Teos Leïla Slimanin trilogian toinen osa: TOISTEN MAA/ LE PAYS DES AUTRES: KATSOKAA KUN TANSSIMME/ REGARDER NOUS DANSER
Tervetuloa-Bienvenue
Toisten maa/ Le pays des autres Ensimmäinen osa: Sotaa, sotaa, sotaa/La guerre, la guerre, la guerre
Slimani kuvaa terävänäköisesti kulttuurien yhteentörmäystä sekä naiseuden ja kauneuden taakkaa. Tapahtumat alkavat toisen maailmansodan lopusta ja päättyvät Marokon itsenäistymiseen 1956.
Ranskalaisnainen Mathilde rakastuu marokkolaiseen sotilaaseen Amineen, joka sotii Ranskan joukoissa. On vuosi 1944, ja häiden jälkeen alkaa yhteiselämä Marokossa. Uudessa kotimaassaan yksinäinen Mathilde ikävöi lempeämpää ilmastoa, yhteisöllisyyttä, joukkoon kuulumista. Vuosien saatossa syntyy kaksi lasta, ja Mathilden uhrauksien määrä kasvaa.
Raastavalla tavalla Slimani näyttää miten naisena oleminen voi tarkoittaa sitä, että siirtyy isän vallasta veljen, aviomiehen tai jopa oman pojan vallan alaiseksi. Toisten maa pohjautuu Slimanin isoäidin elämään.
Toisten maa/Le pays des autres Toinen osa:Katsokaa kun tanssimme/Regarder nous danser
Leïla Slimanin suvun naisten tarinaan perustuvan trilogian toinen osa kertoo kaunistelematta elämästä Marokossa 1960- ja 1970-luvulla.
Itsenäinen Marokko etsii uutta identiteettiään länsimaisen modernin elämäntavan ja oman kulttuurinsa välillä. Muutokset tapahtuvat hitaasti, ja erityisesti naisten nouseminen tasa-arvoisiksi kansalaisiksi tuntuu vielä kaukaiselta unelmalta. Aminen ja Mathilden lapset ovat aikuistuneet; heidän silmäteränsä Aïcha opiskelee lääketiedettä Strasbourgissa, Aïchan veljeä Selimiä taas ei opiskelu kiinnosta. Uuden sukupolven on tehtävä valintoja, jotka määräävät heidän – ja heidän jälkeläistensä – elämän suunnan.
Ranskalais-marokkolainen kirjailija ja toimittaja Leïla Slimani (s. 1981) syntyi Rabatissa ja muutti seitsemäntoistavuotiaana Pariisiin opiskelemaan. Hän on tullut tunnetuksi taiturimaisilla, hätkähdyttävillä teoksillaan, jotka ovat herättäneet paljon keskustelua. Esikoisromaani Adèle (WSOY 2019; alkuteos Dans le jardin de l’ogre, Gallimard 2014) toi vuonna 2015 Leïla Slimanille Marokon suurimman kirjallisuuspalkinnon La Mamounian. Vuonna 2018 Slimanista tuli Ranskan luetuin kirjailija, kun toinen romaani Kehtolaulu (WSOY 2018; alkuteos Chanson douce, Gallimard 2016) palkittiin Goncourtilla, Ranskan arvostetuimmalla kirjallisuuspalkinnolla. Presidentti Macron nimitti Slimanin Ranskan kulttuurin ja kielen lähettilääksi vuonna 2017.
Muiden lapset (Les enfants des autres,2022) alkaen 15.9
Rachel on lapseton 40-vuotias opettaja. Hän rakastaa elämää, oppilaitaan, ystäviään, eksäänsä ja kitaratunteja. Kun elämään astuu uusi rakkaus Ali, kiintyy Rachel myös tämän nelivuotiaaseen tyttäreen Leilaan. Leilasta tulee pikkuhiljaa hänelle kuin oma tytär. Toisten lapsiin kiintymisessä on kuitenkin riskinsä.
Rebecca Zlotowskin ohjaama MUIDEN LAPSET on syvästi henkilökohtainen, intiimi ja koskettava kertomus kaipuusta ja yhteenkuuluvuudesta.
Elokuva sai ensiesityksensä Venetsian elokuvajuhlilla.
Ohjaaja ja käsikirjoittaja: Rebecca Zlotowski, Päärooleissa: Virginie Efira, Roschdy Zem, Chiara Mastroianni
Rikos on minun (Mon crime, 2023) alkaen 27.10
Pariisi, 1935. Naisilla ei ole vielä edes äänioikeutta. Mahakkaat tuottajat ja lipevät lakimiehet pyörittävät seurapiirejä ja liiketoimia. Aloitteleva näyttelijätär Madeleine (Nadia Terezkiewicz) ja työtön asianajaja Pauline (Rebecca Marder) jakavat halvan ullakkohuoneen – vaikka rahat eivät oikein riitä edes moisen murjun vuokraan. Madeleine joutuu syytteeseen tahmatassuisen tuottajan murhasta. Pauline ryhtyy hänen asianajajakseen. Se oli itsepuolustusta! Madeleine vapautetaan. Seuraa valtava seurapiirisirkus. Maine ja menestys näyttävät olevan käden ulottuvilla. Mutta kuka oikeasti murhasi tuottajan? Francois Ozonin Ranskassa reilusti yli miljoona katsojaa teattereihin koonnut kesähitti on samaan aikaan ovela bulevardikomedia ja feministinen parodia sekä originellin epäkorrekti farssi. Isabelle Huppert kruunaa valtavan tähtikaartin.
Ohjaaja: François Ozon
Päärooleissa : Nadia Tereszkiewicz, Isabelle Huppert, Danny Boon, Rebecca Marder, Fabrice Luchini, André Dussollier
Tapiossa
KE 27.9. KLO 13.00
Miten montaa säveltäjää onkaan inspiroinut Shakespearen tarina Veronan rakastavaisista? Vincenzo Bellini, Hector Berlioz, Leonard Bernstein – ja lista vain jatkuu. Charles Gounod’n Romeo & Julia (Roméo et Juliette) sai ensiesityksensä 1867, ja on tähän päivään saakka yksi suosituimmista versioista, ja nyt nähtävän tuotannon ohjaa Thomas Jolly, jonka harteille on myös laskettu Pariisin 2024 olympialaisten taiteellisen ohjaajan viitta.
Romeo & Julia on Opéra de Paris’n tuotantoa yhteistyössä Madridin Teatro Realin kanssa. Rooleissa nähdään mm. Elsa Dreisig, Lea Desandre, Sylvie Brunet ja Benjamin Bernheim.
Laulettu ranskaksi, tekstitys suomeksi.
TERVETULOA! BIENVENUE!
PAHOLAINEN LUULTAVASTI/LE DIABLE PROBABLEMENT, 1977
